PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet

Aivot ja tiedonkäsittelyn perusprosessit

Kurssilla tutustutaan ihmisen kognitiivisiin perusprosesseihin: havainnot, tarkkaavaisuus, muisti, vireys, uni, tietoisuus ja tajunta. Näitä toimintoja tarkastellaan aivotoimintojen näkkulmasta ja samalla pyritään luomaan kokonaiskäsitys ihmisaivojen rakenteesta ja toiminnoista.

Korkeampiasteisiin kognitiivisiin toimintoihin tutustutaan kurssilla PS4 (mm. kieli, ajattelu, ongelmanratkaisu, luovuus, asiantuntijuus).

Yleisiä ohjeita

PS3 kurssin opetussuunnitelma ja valtakunnallisen suunnittelutyöryhmän selostus kurssin ydinasioista.
Voit ottaa yhteyttä ja palauttaa kurssitöitäsi sähköpostilla anne.rongas (at) kotka.opit.fi tai verkkolomakkeella.
Kurssin tenttiminen sovitaan asianmukaisesti. Tenttiohjeet ja tehtävät löytyvät verkosta.
Kurssin arviointi -yleisohjeet.

 

Oppikirja

Lyseon opinto-oppaassa suositellaan WSOY:n Mielen maailmaa ja Aikuislukion opinto-oppaassa Otavan PS-sarjan kirjaa. Opettajan kautta voit tilata Opintoverkon käsikirjan Psykologian verkot, jossa on yksissä kansissa viisi psykologian kurssi (kirjan hinta suoraan kustantajalta 29,90). WSOY:n hieman hintavampi käsikirja käsittelee viiden lukiokurssin lisäksi sosiaalipsykologiaa.

Mikä tahansa näistä kirjoista käy kurssille (hyväksi lukea useampaa kirjaa rinnakkain):
  • Mielen maailma 3, ihminen ja tieto (WSOY)
  • Lukion psykologia PS3 (Otava)
  • Persoona 3 - Tiedonkäsittelyn perusteet (Edita)
  • Psykologian verkot (Opintoverkko)
  • Psyyke - psykologian käsikirja (WSOY)
 

Kurssin aikataulu

 
Kurssikalenterista löydät kurssin aikataulun. Voit selata kalenteria nuolilla ja vaihtaa näkymää välilehdillä. Jos käytät verkkokalenteria, voit lisätä merkinnän omaan kalenteriiri. Lisätiedoissa olevat linkit toimivat aktiivisina hyperlinkkeinä, kun avaat lisätiedot omaan ikkunaan lisää tietoja -linkistä. Kurssikalenteri löytyy myös kurssin Opit-projektitilasta.


Mielletyöskentelu PS3-kurssilla

Siirry miellekarttojen kokoelmaan
Työvälineitä mielle/ajatus/käsitekarttojen tekoon

1. Orientoiva miellekartta

Piirrä paperin keskelle aivot. Lisää aivojen ympärille asioita, jotka liittyvät tiedonkäsittelyyn. Ensimmäinen miellekarttasi saa mielellään perustua ennakkotietoihisi eikä haittaa, vaikka se olisi vielä täynnä kysymysmerkkejä. Päivää käsitekarttasi. Jatkossa jalostamme sitä eteenpäin.

2. Aivojen rakenne ja toiminta

Tarkempi tehtävän kuvaus. Tulokset näkyvät laajassa yhteenvetokartassa.

Läksyt

14.8.08 Aistien rajat

Ihmisen aistien rajat on kohtuullisen helppo hahmottaa vertailemalla aistitoimintoja eläimiin ja koneisiin (koneilla erilaisia sensoreita ja muita teknisiä havaintoinformaation keräämisen välineitä). Tehtävä: listaa mahdollisimman monta ominaisuutta, joihin ihminen aisteineen ei kykene.
 

15.8. Skeemat eli sisäiset mallit

Lukuläksy Mielen maailma 3 s. 10-11
 

19.6.08 Tiedonkäsittelyn rajat

Lue Mielen maailma 3 s. 12-19 Tietoinen tiedonkäsittely ja pohdi, millaiset asiat rajoittavat ihmisen tiedonkäsittelyä.
 

20.8.08 Tietoinen kone vs. ihminen ja eläin

Lue Tiede-lehden artikkeli 2/2006: Tietoinen kone tarvitsee lapsuuden (kirjoittanut Risto Kaivola). Lisää aiheesta myös Wikipediassa. Ilmehtivän Kismet-robotin kotisivut.
 

21.8.08 Aivojen rakenne ja toiminta

Opit-ympäristöstä PS3-projektista löydät Power Point -esitykseni Biologisesta psykologiasta (löytyy myös tästä) sekä Aivojen rakenne ja toiminta -miellekarttatehtävän ja ohjeita miellekartan tekemiseen. Tehtävän opastus löytyy myös täältä.

26.8.08 Tarkkaavaisuus

Lue oppikirjastasi tarkkaavaisuutta käsittelevä osa. Katso oppitunnilla esitetty Power Point.
 

27.8.08 Tarkkaavaisuus-tehtävä

Kirjoita ohjeiden mukaan pienoisessee (koevastauksen tyyliin), jossa esiintyvät tarkkaavaisuutta koskevat peruskäsitteet. Vaihtoehtoisesti voit piirtää sarjakuvan, jossa on riittävästi tekstiä.
 

28.8.08 Tietoa käsittelevä ihminen

Oppitunnilla katsottiin video, jossa vierailtiin suomalaisten tutkijoitten ja tutkimuslaitosten luona ja tutustuttiin kognitiivisen psykologian ja kognitiivisen neurotieteen tutkimuksiin. Videoklippejä voit katsoa myös verkosta:
 

29.8.08 Havainnointitehtävä: Tarkkaavaisuus

2.9. Aistit, havainnot ja tiedonkäsittely

Oppitunnilla laadittiin luettelo eri aistitoiminnoista, aisti-informaatiota vastaavista reseptoreista ja aivoalueista, jotka käsittelevät kyseistä tietoa. Katso taulukko (sivun alalaidassa).
Lue oppikirjasta Mielen maailma s. 70 - 77: Havaitsemisen hermostollinen perusta

3.9. Havainnot ja ihmisen vuorovaikutus ympäristön kanssa

Lue havaintoja käsittelevä osa kirjasta. Vastaa kysymykseen: Onko maailma havaintojemme kaltainen. Perustele vastauksesi vähintään yhdellä psykologisella argumentilla.


4.9. Ärsykkeestä havainnoksi

YMPÄRISTÖN ÄRSYKE  AISTIMUS  HAVAINTO
esim. sähkömagneettinen säteily(näkyvä valo), kemikaalit, ääniaallot reseptori (hermosolun pääte, joka vastaanottaa aistiärsykkeitä)muuntaa ärsykkeen sähköimpulssiksi sähköimpulssi kulkee hermorataa pitkin aivoihin (hermosolusta toiseen synaptisen yhteyden kautta kemiallisesti välittäjäaineitten avulla), ensisijainen ärsykkeen käsittely aivojen projektioalueella (tunnistus, reaktiot), pidemmälle menevä informaationkäsittely myös muissa osissa aivoja (merkitys, toiminnanohjaus)
Aivot luovat eheän ja mielekkään havainnon. Kolmiulotteinen näkeminen ja kuuleminen aivojen luoma havainto, jota edistävät esimerkiksi korvien ja silmien sijainti (kaksi hieman erilaista yht'aikaista aistimusta). Aivojen taipumus luoda mielekäs havainto tuottaa havaintoharhoja eli illuusioita. 
 
Havaitsevatko kaikki ihmiset samoin? Periaatteessa yhteinen fysiologia tuottaa samankaltaisia havaintoja, voimme keskustella havainnoistamme ja erotamme joukostamme ne ihmiset, joilla on harha-aistimuksia eli hallusinaatioita. Jos henkilö kuulee maanalaisen armeijan keskustelua lattian alla tai näkee jättiläishyönteisiä, emme pidä hänen havaintojaa luonnollisina vaan sairauden (esimerkiksi skitsofrenia tai delirium tremens), päihteiden tai lääkityksen (esimerkiksi opiaatit) tuottamaksi.
 

5.9. Havaintopsykologia

Silmäile ja lue oppikirjasta havaintojen lainalaisuuksia käsittelevä osuus: kokonaisvaltaisuuden laki, samankaltaisuuden laki, läheisyyden laki, hyvän jatkon laki, yhteisen liikkeen laki, tuttuuden laki, hyvän hahmon laki, konstassi (pysyvyys), monikulaarinen vihje, binokulaarinen vihje, vastaväriteoria, värikontrasti, optinen harha (illuusio), pintagradientti. Pääasia on ymmärtää, että aivot pyrkivät luomaan havainnoista eheän ja mielekkään kokonaisuuden.
 
 
 

Tehtävä: laadi ilmoitustaululle luokkaan esitys, joka selittää Miten ihmisen muisti toimii?
 

9.-10.9. Miten muisti toimii?

Jatkamme askartelutehtävää: ilmoitustaululle ryhmien luomat havainnollistukset muistin toiminnasta. Ne, jotka saavat valmiiksi, pohtivat jotakin seuraavista kysymyksistä (näistä keskustellaan 11.9.)
 
Tutustumisen arvoinen neurologi Oliver Sacks: virallinen kotisivu, Wikipedia (en), Wikipedia (fi)

12.9. Muistitoiminnot

Ryhmätöiden tulokset nähtävillä luokan ilmoitustaululla. Jäsennys muistitoiminnoista:
Salamavalomuisti ja valemuistot (Loftusin tutkimusesimerkit). Mainittiin myös mm. autisteilla joskus ilmenevä poikkeuksellinen valokuvamuisti.
Läksynä silmäillä oppikirjasta unohtamista käsittelevä luku.

16.9. Muistaminen ja unohtaminen



17.9. Muisti ja oppiminen sekä muistihäiriöt

Tehtävä: Laadi kaavio, joka kuvaa oppimisprosessiasi tällä psykologian kurssilla tai jollakin toisella tämän jakson kurssilla. Käytä hyväksesi monistetta, jossa kuvataan muistitoimintoja häiritseviä asioita.
Kooste vastauksista. (Palauta viimeistään 19.9. oppitunnille!)
 
Kun saat oman kaaviosi valmiiksi, voit testata muistiasi:
Tohtorit.fi -sivuston Muistiklinikan muistitesti (asiantuntijoiden laatima muistihäiriöitten tunnistamiseen)
Työterveyslaitoksen muistitesti (katso koko sivu, useita eri muistialueitten testejä)
Kasvomuistin ja visuaalisen muistin testi
Etsi itse kiinnostava muistitesti ja lähetä linkki opettajalle

18.9. Uni

Nukkuminen ja unennäkö: silmäile aihe oppikirjasta.
Tunnilla kerättiin ensin sanoja, joita UNI-sana tuo mieleen ja keskusteltiin sen jälkeen omista kokemuksista. Sanoja: univelka, väsymys, putoamisuni, lepo, tiedostamattomuus, unissakävely, oppiminen, unet, alitajunta, aivot, painajainen, REM-uni, syvä uni, unen vaiheet, unissapuhuminen, unilääkkeet, pirteys, unihäiriöt, unettomuus, unihalvaus, kauhu, euforia, unirytmi, torkahtaminen, kuolema, näky, ennustus, nukahtaminen, herääminen, valveunet, sänky, kasvaminen, kuorsaus, jaksaminen, flashback, keinotekoinen aito kokemus, dé-ja-vu, abstraktit unet, traumat...

_____________________________

Linkit

 

Comments

Anne Rongas
Anne Rongas
Ope, nettiasiantuntija at Pedapoint Oy
Miehikkälä (koti), Kotka (työkoti)
Article rating:
Your rating:

Activity for this knol

This week:

21pageviews

Totals:

1584pageviews
©2009 Google